tiistai 28. tammikuuta 2014

Porkkanakakku.


Pakkaspäivinä mieltä ja kroppaa lämmittää kuppi kuumaa ja mausteinen porkkanakakku.
Tällä ohjeella tulee pellillinen, itse käytän uuninpeltiä vähän pienempää korkeareunaista vuokaa, niin tulee kaakustakin korkeampi. Parasta silloin, kun on saanut leipomisen jälkeen maustua jääkaapissa päivän tai kaks, mutta toki herkullista se on leipomispäivänäkin.Tästä tulee niin suuri määrä, että soveltuu erittäin hyvin pakastettavaksi. Leikkaan valmiiksi leivoksiksi ja pakastan muutaman leivoksen erissä, niin on kätevästi vierasvarat valmiina.

PORKKANAKAKKU
6   dl  vehnäjauhoja
1,5 tl  leivinjauhetta
1   tl  ruokasoodaa
1,5 tl  kanelia
0,5 tl  muskottipähkinää
0,5 tl  inkivääriä
0,5 tl  neilikkaa
1   tl  suolaa
300 gr  porkkanaraastetta
3,5 dl  sokeria
1   dl  fariinisokeria
4       munaa
3   dl  öljyä

Vaahdota munat ja sokerit. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää porkkanaraasteen ja öljyn kanssa vuorotellen munavaahtoon.

Paista 175 asteessa noin 30 min. Anna jäähtyä.

Kuorrute:

2 purkkia tuorejuustoa(laitoin maustamatonta Philadelphiaa)
50   gr  voita
ripaus   vaniljasokeria
8    dl  tomusokeria(tai oman maun mukaan sen verran, että on sopivan paksua)
1 raastettu sitruunan kuori

Päälle laitoin tällä kertaa puolet mantelirouhetta ja puolet pekanipähkinöitä.
Kuorrutteeseen raastoin yhden hapokkaan omenan kun sitruunaa ei ollut saatavilla.



p.s. Huomatkaa kuvissa esiintyvä sortuva piparkakkutalo, joka sittemmin jo tuhottiin kun päädyttiin siihen, että kyl se joulu meni jo. Että sinä Kevät, tervetuloo.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Lampunvarjostimen jatkoaika, TEE-IHAN-ITE.

Olen jo pidempään tuijotellut keittiön tylsää lampunvarjostinta. Se on ollut niin pliisu ja tylsä, ja on vuosien saatossa alkanut näyttää tosi tunkkaiselta. No pölyt siitä pyyhittyäni annoin sille vielä jatkoajan keittiönpöydän yllä.

Tylsä,pliisu,blääh.

Kirppikseltä joskus ostettu pitsiliina. Testasin pahville millaisen kuvion se jättää kun näyttää sille mustaa suhumaalia.

Ihan kiva. Vähän jouluinenkin.

Mustaksi muuttunut pitsiliina vaeltamaan ympäri varjostinta ja sprayta päälle maltillisesti.

Tähän meni vain hetki. Juuri sopiva homma sillä välin kun pikkuherra kuorsasi vaunuissa.

Ja takaisin keittiöön. Valo kuultaa hienosti kuvion läpi.

Nyt pitää taas piilottaa suhumaalit. Muuten tämä lähtee taas ihan lapasesta.

Valoisaa viikonloppua kaikille.
-Sari-

lauantai 2. marraskuuta 2013

Pyhä pulkassa.

Päivä tosiaan pulkassa, huh hah että ollaan oltu reippaita. Makkarin karmeita tapetteja kyllin tarpeeksi tuijoteltuamme päädyimme remppahommiin. Uudet tapetit on seinillä, huomenna vissiin sitten sänkyostoksille.
Loput sisustushommat sitten tuonnempana. Ja teille muutama kuva.

Niin juu, pitihän sitä kakku pyöräyttää pyhän kunniaksi, mangokakku siis.


torstai 17. lokakuuta 2013

Kotinurkkien silmäilyä.

Tänään siivouspäivänä tuli taas tarkasteltua kotia. Silmää miellyttää taas selkeys ja mustavalkoisuus. Keväällä sitten ehkä taas pitää saada Huvikumpufiilistä väreillä. Niin ja onhan tuossa tuo joulukin kohta milloin tulee varmaan laitettua jotain pientä härpäkettä ja hörhellystä.
Muutenkin täällä on tavaraa karsittu ahkerasti ja kirppiksellä myyty pois(jotta on hyvä syy hamstrata taas lisää).

Valtavasti olisi paskartelujuttuja mielessä, tahtoo vaan tämä meidän 4 kuukauden ikäinen herra ilmaista voimakkaan vastalauseensa, jos äiti yrittää uppoutua johonkin keskittymistä vaativaan toimintaan.




maanantai 7. lokakuuta 2013

Nostalgiaa.

Oman mukelon saatua sitä löytää usein itsensä nostalgioimasta. Niin kuin tänäänkin, kun kirppikseltä meille muutti nuo kaksi sinistä ukkoa, tuttuja omasta lapsuudesta, ihan huippuja!

Pankki myös lahjoitti pienelle herralle säästöpossun, joka myös pisti äidin lausahtamaan: "silloin kun minä olin nuori ..." Hah.
Käyköhän lapset vielä nykyään itse pankissa tallettamassa possujen sisällöt niin kuin meillä oli tapana?

Punaposkinen säästöomppu kirppikseltä eurolla.


tiistai 17. syyskuuta 2013

Vähän koruiluakin.

Kapasiteetti ja aika riittää tällä hetkellä vain nopeisiin rykäisyihin. Sormet kuitenkin syyhyää, joten pakko jotain tehdä. 
Tein siis muutaman nahkatupsun, inkkarikorvikset ja parit avaimenperät. Kivaa ja simppelii.