Ja arvatkaa missä kävin tänään?????????
Kaatiksella. Meillä on täällä omassa pitäjässä sellainen, ja aikaisemmin olen sinne aina jotain vienyt, en koskaan mtään sieltä tuonut. Tänään olin siinä lähistöllä ja kurvasin sinne.
Ja tosiaan,tällä hetkellä on auton takakontissa 2 juttua, mitkä kotiutuivat meille tänään kaatopaikalta. Niistä enemmän myöhemmin kuvien kera.
Onko sulla jotain outoja tapoja tai pelkotiloja, fobioita?
Mulla on esimerkiksi tämä. Silloin kun olen ulkona, pihalla, pellolla,metsässä--ei kaikenkarvaiset ökkömönkiäiset minua pelota, antaa kaikkien kukkien kukkia.
Mutta jos minun kotiini, minun reviirilleni, tulee hämähäkki, iso ja ällöttävä, alkaa meikäläistä puistattamaan. Tapani käsitellä asia on laittaa ensimmäisenä käteeni osuva juomalasi tms. ja asettaa se vilunväreiden kera hämiksen päälle. Yöks.Lasi sen takia, että pystyn seurailemaan, että se otus varmasti vielä on sielä. Sitten mies kotiin tultuaan käsittelee ja hoitaa asian hieman aikuismaisemmin. Että tämmöttiis. Ja juu, olen kohta 32vee.
Säväytti tuo lause ja pisti miettimään, joten halusin sen jakaa kanssanne. Huomaa myös peukku sekä ihana vihreä, ja kts.eilinen postaus.
Huiman hauskaa viikonloppua!
-Sari-
Hämähäkeistä en minäkään tykkää. Tai sellaiset ihan pienet on jopa söpöjä, mutta isommat.. Yöks! Lukit on kaikkein pahimpia, kun ne liikuttelee niiden jalkoja niin kuvottavasti! Ja liikkuvatkin niin nopeasti :o Hyi..
VastaaPoistaTuo lause on hyvä! :) Ihmisten pitäis useammin ymmärtää se, että ovat itse vastuussa siitä mitä tekevät. Voivat ihan itse valita tekemisensä ja haluamisensa (lakien puitteissa, tietenkin). Jos joku asia ei ole hyvin, sitä voi ja kannattaakin pyrkiä muuttamaan.
Itse tajusin noin 1,5v sitten, että MÄ elän MUN elämää. Eikä kukaan voi tulla sanomaan mistä mä tykkään tai miten mun pitäis ajatella. Vaan että mä voin ihan oikeasti ajatella myös omilla aivoillani. Konkreettisin havainto oli, että jos jotkut "kaverit" kuluttaa mua enemmän ku mitä siitä kaverisuhteesta saan, ni mun ei kannata sellasia kavereita edes pitää :) Eivätpä ole muuten koskaan peräänkään soitelleet, joten sellaisia "kavereita" ne.
Kiitos tosi hienosta kirjoituksesta.
PoistaOlen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi. Me olemme oman elämämme sankareita ja tekijöitä,me itse pystymme määrittelemään ja rakentamaan elämäämme, jos vain haluamme/uskallamme/viitsimme.
Tietysti elämässä tapahtuu myös itsestämme riippumattomia asioita, ympäristöhän elää koko ajan ja kaikkea sattuu ja tapahtuu. Mutta itse päätämme, miten itse suhtaudumme ja käsittelemme asioita.
Hyvä, että kunnioitat ja arvostat itseäsi, ja pystyt tekemään valintoja jopa ihmissuhteissa(niin minäkin nykyään teen). Kaverisuhteidenkin pitäisi olla tasavertaisia ja molemmin puolin kunnioittavia, ei sellaisilla mitään tee jotka imevät kuiviin!
Ja ne lukit, hyyyyyyyyi, tuli ihan kylmät väreet pelkästä mielikuvasta!
Ihanaa viikonloppua sulle:)
Heh, kiitos kehuista :D Mä oon aika paljon saanut oman pääni kanssa näitä pähkäillä. Tai siis, tämä on taas yksi niistä asioista, jotka täytyy hoksata itse, ei kukaan voi tätä ajatusta päähän istuttaa.
VastaaPoistaJotenkin harmittaa, että nykyään eletään niin kovin suorituskeskeisesti :( Aion tulevaisuudessa valita työpaikkani niin, että pystyn käymään töissä nauttiakseni elämästäni. Enkä elä elämääni sen takia, että voisin käydä töissä.
Tuosta itsensä kunnioituksesta ja arvostuksesta vielä, ne eivät ole mulle itsestäänselviä asioita, joka päivä joudun toitottamaan itselleni niitä :) Onneksi mulla on vierellä mies, joka myös toitottaa niitä mulle. Hän on yksi syy siihen, että aikoinani nuo asiat tajusin (:
Ihanaa viikonloppua myös sulle! <3
Hyvin sanottu. Mikään asia elämässä ei ole itsestäänselvyys. Jokaisen kannattaisi silloin tällöin pysähtyä miettimään, onko oma elämä sellaisella mallilla, kuin sen itse haluaisi olevan. Ja jos ei ole, pohtia mitä asialle voisi tehdä? Ja sitten alkaa toteuttamaan tarvittavia muutoksia..ja muistaa pyytää apua jos ei yksin kykene(toi on mulle vaikee, yritän aina pärjätä kaikessa yksin, selkäleikkauksen jälkeen jouduin opettelemaan pyytämään apua, ei muuten ollut helppoa)
PoistaJa aina parasta, jos on läheisiä jotka tukee, ollaan onnekkaita sinä ja minä, että meillä on:)
Mitä mitä?!?!? Saako teilläpäi käydä dyykkaamas kaatiksella?!?!? Täälä on niin tiukat vartioinnit ettei puhettakaan että sinne pääsis.. Pikkutyttönä muistan kaatisreissun ku löydettiin kuolonkankea ajokoira sieltä =P
VastaaPoistaMeillä päin kaatis on sellainen, että erikseen on alue puutavaralle ja metalliromulle, johon saa viedä ilmaiseksi ja siellä mä siis kävin. Sitten on se toinen puoli, minne mennään ilmoittautumalla, eikä siellä varmaankaan saa muuten vaan käydä dyykkailemassa. En tiedä tarkalleen, kun aikaisemmin olen vaan vienyt sinne tavaraa...
PoistaMutta en siis tiedä olinko luvattomilla asioilla siellä, tuskinpa. Pääasia että mulla on hieno pinkkipenkki ja hyvä mieli.