Kirjaimet pomppii silmissä.

Tapahtui tänään:

Liuskallinen kirjaimia, joita käytetään leimaisimina. Ovat jonkin sortin silikonia, ja irtoavat liuskasta yksitellen, käytön ja pesun jälkeen kirjaimet voi palauttaa omalle paikalleen.

Erikseen myytävänä sitten tuo läpinäkyvä "laatta", johon voi sommitella haluamiaan sanoja, kirjaimet tarttuvat siihen kevyesti kiinni. Ja Tadaa, leimaisin on valmis. Sitten laatasta kiinni pitäen kostutetaan kirjaimet mustetyynyllä.

Kyl on jännäks menny tää paskartelu, ei vissiin enää paljon perunaleimaisimia kaiverrella, niin kuin lapsuudessa. Mutta kyllä mä tästä vähän innostuin:) Niin, Tiimaristahan nämä ostin.

 Kotiutui meille myös muutamia kiviä.

Kävin koppaamassa mukaani tuon tarrakirjoittimen, kun kirjaimet niin inspasivat.

Tähtisilmät muuttivat ruukkuihin, vaikka ulkona onkin kylmä hrrrr. Mut ei se mitään, grillataan kuitenski makkarat.

Kivaa torstai-iltaa:)

Rokettirolli tilaustyö.

Kerroin jo aiemmin tästä. Sain tilaustyönä tehtäväksi näyttävät korvikset, jotka sopivat näihin kenkiin. No mikäs siinä, tuumasta toimeen. Ensin mietin, että mullahan on niitä pääkalloja vielä tallessa, mutta en sitten kuitenkaan halunnut alleviivata sitä teemaa liikaa. Joten syntyi tällaiset:

 

 Tein kaveriksi vielä rannekorun. Hätäpäissäni otin valokuvat eilen ennen hämärää, joten näissä ovat vielä vinksin vonksin loppusilausta vailla. Mutta idean näist kuvista kuitenkin toivottavasti saa.

Jos joskus alkaa nuo kaikki härpäkkeet ärsyttämään korviksissa, voi nuo siemenhelmikiehkurat vaikka ottaa pois, niin jäljelle jäävät ainoastan lasihelmet.

Sil viissiin.

Simppelisti koruilua.

Hurja meno päällä. Mukamas pitäisi ehtiä tehdä kauheasti kaikkea ennen kuin palaa ensi viikolla töihin. Enkä tarkoita että nämä tekemiset olisi mitenkään epämiellyttäviä, kuten koruilu.
Onneksi varasin itselleni huomiseksi ajan Intialaiseen päähierontaan, ihanaa:)

Mutta kaiken muun säätämisen lomassa syntyivät tänään nämä:

4-rivinen vaijerirannekoru, kaveriksi tein 2-riviset korvikset.

Vihreitä ja mustia lasihelmiä, hopeoitua korumetallia.

Less is more-Fimoilua.

Ja keep it simple, vai miten se meni?

Väri-ilottelua fimojen jämillä. Mulla oli visio geometrisistä kuvioista, ja tulihan sitä vähän koukeroitakin saatua aikaiseksi. Jälleen ihan vapaalla kädellä puuhastellen ja katsoen mihin fimo minua kuljettaa.

Ja hei, aika veikeitä tuli. Kivoja kesäkorviksia.

En yleensä lakkaa fimokoruja(vierastan sitä kiiltoa), mitä mieltä oletteko,pitäisikö?

Sil viissiin:)

Tänään pitää koruilla...

Dodii,tänään pyörähti käyntiin viimeinen saikkuviikko, piiiiitkä sairasloma päättyy ja ensi maanantaina töihin. Joten nyt naatitaan:)

Olo on muutenkin kevyempi, olin viikonlopun opiskelemassa ja ohjelmassa oli eilen vyöhyketerapiasta näyttöhoito, olipas jännää. Mutta se on nyt hoidettu pois alta, kiitos A, kun tulit asiakkaaksi siitä huolimatta että rengas puhkesi autosta matkalla,hui!Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Sain eilen tilaustyön. Pitäisi tehdä korvikset, jotka sopivat näihin kenkiin:


Saas kattoo mitä saan aikaiseksi.

Mutta tänään on pakko, ihan pakko päästä fimoilemaan. Kauhia luovuuden into, täytyy päästä muovailemaan.

Nyt lähden kastelemaan viikonloppuna istutettua nurmikkoa, saas kattoo koska lähtee itämään.

Virkeätä viikon alkua kaikille!

p.s. Ai niin, täytyy äkkiä viedä postiin korukoplan haasteeseen liittyvät napit...

Oi mikä valtavan ihana päivä!

Tänään en tee mitään pihahommia, ihastelen vaan.
Onkin hyvä istahtaa aurinkotuoliin allergialääkkeen voimalla ja lukea opiskelujuttuja.

Ajattelin, että tänään on mitä loistavin päivä käyttää koiruus pikaisesti uimassa, meillä kun on tässä ihan lähistöllä, pitkän kivenheiton päässä, järvi.
Nooh, venerannassa sitten katsastin tilanteen ja totesin, että ehkä ei sittenkään. Meidän koira saa kyllä rymytä mudassa ja ties missä, mutta tämä siitepölymäärä jotenkin ällötti...joten ei uimista tänään, ehkä vaan viileä suihku koiruudelle.

Miltäs teillä päin rannoilla näyttää, onko yhtä nätin kellertävää puuroa kuin meillä?

Mennään uudestaan kunhan pölyt sekoittuvat.

Siihen asti, katsellaan kukkasia.

Ihanaa viikonloppua!

Torstaagenia.

Korukopla järkkää taas kivan haasteen "nappipeliä", johon ehtii ilmoittautua vielä tänään TÄÄLTÄ.



Kävin tänään haistelemassa työpaikalla ja tapaamassa työryhmää, back to work viikon päästä. Jänskää.

Nyt pitää opiskella, viikonloppuna loppunäyttö vyöhyketerapiasta.

Illalla istutetaan perennat äiteen kanssa.

Sellaista torstaita täällä...

Työleirillä, ihan pihalla.

Järkystä kevätniiskutuksesta huolimatta ei voi vaan kykkiä sisällä. Mikäli aikoo istuttaa perennat ja nurtsin, aika on nyt. Siksi tänäänkin työleirillä mullan kärräystä, kivien kantamista ja taimien istutusta.
Istutettiin koristearoniaa ja norjanangervoja. Yks angervo jäi yli, joten ei kun kärryihin multaa ja angervo ja riensin viemään ne naapuriin mummolle.

Mullat on nyt kärrätty ja tasoitettu.Sitä oli ainakin 16 mottia, kuorma-autollinen, eli aikas paljon. Joten kärrätty on liian monta kuormallista. Huh. Kiitti mies, iskä ja äippä:)

Huomenna pääsee istuttamaan perennat kukkapenkkiin, ja loppuviikosta nurmikon.

Tässä hetkisiä tältä päivältä:

Voikkareita talkoolaisille.

Kävin mummon raparperipenkillä, ja tein kesän ensimmäisen raparperipiirakan.

Istuintyynyt ja valtava määrä siitepölyä.

Kurkistus pihalle.

Nämä muuttavat huomenna kukkapenkkiin.

Etupihan säteet.

Ny väsyttää ja jomottaa. Ansaitut yöunet kutsuu...

Sniff.Aaaatshiiiih.

Landelta landelle, kotiuduttu on.

Sain lauantaina 5 kilon hauen, oikeesti, ei ole kalajuttu. Onneksi mies kalasti vieressä, en olisi sitä saanut sitä yksin ylös joesta. Mies sai 3-kiloisen, nyt on landella pakastin täynnä haukea, jees. Tällä kertaa en vielä tarttunut härkää sarvista, eli siis koskenut siihen kalaan kuin vasta sitten, kun henki oli karannut ruumiista. Ehkä seuraavalla kerralla jollain pienellä sintillä sitten.

Täällä kotosalla etelässä meinaa tukehtua, pari päivää ollaan tehty pihahommia, tänään ei enää pysty. Siitepölyä sataa ihan sairaasti, eikä täten henki kulje. Aivastus kyllä kulkee hyvinkin, koko ajan. Joten valivali ja aivastus. Koitetaan kestää, kanssasisaret:)

Kävin tänään ottamassa itselleni tatuoinnin, aiai kun teki kipiää ja hitsi kun tuli hieno! Ehkäpä vilautan kuvaa kun vähän paranee. Arvatkaas mikä kuva ja missä se luuraa?

Tekis mieli koruilla, saas kattoo saanko aikaiseksi:)

Moi.

Ilta-auringossa landella.

Vaikka kotimmekin sijaitsee landella etelässä, on tämä mieheni kotipaikka mielestäni vielä enemmän landella.  Tulemme tänne yleensä kerran kuukaudessa. Ihana paikka.

Kävimme koiruuden kanssa hieman katsastamassa sateen jälkeen ilta-aurinkoa. Ihana, kirpeä ja raikas ilma, helppo hengittää, täällä ei vielä koivukaan paljoa kiusaa. Kevät on jäljessä, vaikka matkaa kotoamme ei ole kuin noin 250 km.

Pihan poikki kulkee tämä.

Koiruus ui siellä joka päivä. Täälläkin koira saa kirmata vapaana.

Pieni herra käyttää tätä. Ja me vähän vanhemmat virveliä. Pieni herra tilasi huomiseksi kalakeittoa, joten kalastusta tiedossa heti aamusta(jos ei kala syö, pakkasessa on seitiä varmuuden vuoksi). Virvelin käytössä olen jo ihan haka,mutta tämän kesän projekti: ottaa kala pois koukusta omin avuin ilman kiljumista ja panikoimista(mies väitti, että tämä olis ollut mulla suunnitelma jo viime kesänä).

Suut makiaks. Mokkapaloja, pinnalle rapistelin erilaisia pähkinöitä.

Mökkisukka.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille:)

Korukoplan haaste, lopputuloksen julkaisu.

Kootut selitykset aluksi, ihan itteensäkkin hävettää.

No, osallistuin korukoplan haasteeseen, teemana oli luoda koru kierrätyshengessä, mottona oli "älä osta mitään uutta", tai jotain sinne päin. Tarkemmin pääset kurkkimaan aiheeseen täältä klik. Sitä kautta voi myös käydä ihastelemassa muiden haasteeseen osallistuneiden tuotoksia, wau:)

Juu, aikaa oli rutkasti, ja jotain visiotakin jo oli. Pikkuautoja sun muuta makoili työpöydällä odottamassa. Ajattelin, että helppo nakki, kierrätyskoruthan ovat mun juttu muutenkin. Enkä saanut mitään aikaiseksi...

Nyt olemme monen sadan kilsan päässä kotoa ja korutarvikkeista....olin jo päättänyt, että antaa olla. Luonto ei kuitenkaan antanut periksi, ja aloin penkomaan mieheni kotipaikan kaappeja.

Ensiksi inspiroiduin oranssista: narua, proppuja ja vapoja...mut ei.

Ukkeleita ja örkkejä.... mut ei kai nyt.

Joten, päädyin näihin(paitsi lonkeroilla varustettu kaveri jäi odottamaan parempia aikoja).

Kuvat ovat surkeita, hätäpäissäni äkkiä kuvasin, että ehdin julkaisemaan koruni vielä tämän vuorokauden aikana...

Niin, löytyi tuollainen metallinauha(varmaankin jostain kulkuluvasta tai vastaavasta), 1 ja ainut helmi tässä valtakunnassa, uistimen paino tuo harmaa mollukka, kuminen avaimenperä jossa lukee hakkapeliitta, pienen matkaa pehmeää metallilankaa.

Työkaluina sormet ja sakset.

Elementtejä laidasta laitaan. Paino upottaa ja rengas pitää pinnalla. Vähän niin kuin elämässäkin, välillä meinaa hukkua mutta aina joku pitää pinnalla kuitenkin:)

Pääsisköhän tämä koru Italiaan joskus? Pientä matkakuumetta saattaisi olla ilmassa...