Kirppislöytöjä.

Viime lauantaina kyläilin ystäväni luona Helsingissä. Lähdettin siis H:n ja hänen lasten kanssa siivouspäivää viettämään. Sää suosi sen verran, ettei satanut vettä, mutta tuuli oli hyytävä. Kirppispöytiä oli siellä sun täällä ja muutakin kivaa, livemusaa jne. Päästiin osallistumaan neulegraffitin tekoon(neulekoneella), joka päivän päätteeksi vissiin kiinnitettiin johonkin pylvääseen. J. pääsi myös kokeilemaan musteruiskumaalausta. Kiva oli myös seurata todella lahjakkaiden taiteilijoiden graffittien maalausta.

Kaffeella käytiin jonkun tädin omalla kuistilla, joka omasta keittiöstään myi kaffetta ja herkkuja:)
Kivoja löytöjä teimme kaikki, yhdistän tässä postauksessa nyt myös täältä kotipitäjästä tänään hankkimiani juttuja:

Ihanat vanhat kotimaiset kengät,aitoa nahkaa, 1,5 euroa. Ovat itselleni vähän liian löysät jalkaan(varsinkin oikeaan, joka on tuntuvasti pienempi), täytyy tehdä remmeihin lisää reikiä ja katsoa jäävätkö nämä ihanuudet mulle vai lähtevätkö jollekkin muulle.

Onpas muuten karseen valkoinen koipi, yleensä varpaat pääsee valokuvaan vain ruskettuneina ja ulkomailla,heh!

Harmaat mokkanilkkurit , maksoivat 7euroa. Ihan uudet käyttämättömät,nämä on niin ihanat. Esim. eilen jalassa lyhyen farkkuhameen kanssa, toimii!

Lähikirppikseltä keittiöön kello, 5 euroa. Oli vielä paketissa. Ollut hyllyssä pidempään 10 euron hintaan, nyt olivat puolittaneet hinnan, ja minä sain köökkiin kellon:)

Aarikan koriste 0,20 euroa. Tämä ei meillä mihinkään tule killumaan, vaan nuo tipuset ehkäpä löytävät tiensä johonkin koruun...

3 Kaunista lasiriipusta yht. 1 euro. Korutarvikkeiksi tai vaikka suoraan kaulalle.

Verhot x 2, yht.3 euroa. Killutan niitä nyt keittiön ikkunassa, ja mallailen. Katsotaan jäävätkö sinne roikkumaan.

Keittiön ikkunasta näkyy tämä. Maailman paras paikka asua.

Aurinkoista alkanutta viikkoa!
-Sari-

Siivouspäivä

Tänään sain ystävänkin metsään talsimaan. Lenkin jälkeen makoiltiin aurinkotuoleissa ja katseltiin pilvien supernopeita liikkeitä. Kiitti E., oli kivaa. Elämän pieniä iloja.

Kirppiksellä on omassa pöydässä kauppa käynyt kivasti. Tarttis viikonloppuna katsella taas lisää juttuja myyntiin. Tänään messiin hyppäsi ystäväni S.,joten loppuajan jaamme pöydän.

Mutta huomenna keskityn jälleen toisille vanhan/itselleni uuden materian haalimisen. Viskaan miehen messuille ja menen treffaamaan kummipoikaa perheineen.

Tarkoituksena olisi uhmata mahdollista sadetta ja lähteä talsimaan Helsingin katuja, koska siellä on:




Omassakin pitäjässä tämä sama tapahtuma on, mutta mennään nyt tällä kertaa isolle kirkolle:)



Rattoisaa viikonloppua!
-Sari-

Outdoors.

Eilen ulkosalla. Iltaa kohden tuli aivan ihana ilma. Aurinkoa ja +17C. Joten ulkoilemaan koiruuden kanssa metsään ja hevostielle. Mummo tiesi kertoa otuksista pellolla, joten käytiin vilkaisemassa. Joutsenia ja kanadanhanhia, ei uskallettu ihan lähelle mennä, kun koiruus haluaa olla kaikkien kaveri, ja nuo isot linnut eivät välttämättä ole samaa mieltä. Mutta hienoja otuksia!Joten tämä vain tiedoksi ilman kuvia.

Seuraavassa lenkkikavalkadi, olkaa hyvä:

Luonto tekee taidetta. Hevostien mutkassa auringossa halkeillut savi.

Uutta ja vanhaa rinta rinnan. Ikivanha kuusi vielä jaksaa.

Tarttis vissiin tehrä jotain, vai?

Väriterapiaa...

LOVE. Kiviä.

Syysvilja vihertää jo ihanasti.

Kummipojalle uudet kesäiset lakanat.

Ja äiteelle tämä sunnuntaina.

Tänään onkin sadepäivä. Eipähän tarvitse niin ahkerasti aivastaa. Mars siis kirppikselle viemään lisää tavaraa.

Terve. Olen terve.

Eilen oli kontrollikäynti, selkäleikkauksesta tuli tasan 3 kk. Kirurgi kertoi ilouutiset, että lannerangan jäykistys onnistui hyvin ja luutuminen on hyvällä mallilla. Kylläpäs näytti rötgenkuva vinhalta, kun oli ruuvia ja titaania,huh...

 Joten hei, olen parantunut.

Nyt voi alkaa rasittamaan selkää enemmän, ja alkaa elämään vapaammin ilman viimeaikaisia rajoituksia. Jeeeee! Ja töihinpaluu kesäkuun alusta, huikeeta!

Tänään aamu alkoi sateisesti, mutta silti ihanan lämpimästi. Pesaisin siis ikkunoita, olipas ne likaiset. Meillä on ihan hirveästi ikkunoita, ja osa on lähes lattiasta kattoon...mut hei, itseppähän haluttiin juuri tällainen talo.

No kyllähän maisemakin näyttää kirkkaammalta, tässä kurkistetaan keittiön puhtaasta ikkunasta:

 Käväisin kirppiksellä viikkailemassa, siellä kun mulla on pöytä muutaman viikon ajan.

Sitten iski laiskanpulskeus. Katselin kaupassa siemenhyllyä, ja mietin istuttaisko yrttejä. Mutta ajatelkaa, joku oli jo tehnyt sen puolestani, kuinka kätevää(naurua). Ostin siis muutaman ruukkuyrtin ja iskin multaan, nopeaa ja kätsyä:) Aiemmin maalailemiani pyykkipoikia pääsi ruukun ympärille kertomaan, mikä yrtti on kyseessä.

Toiveikasta torstaita:)

...Ja tässä maalausproggiksen tulos!

Eilen näytin teille pari tuunattavaa juttua. Ja nyt on maali kuivunut, joten on tulosten aika.Ja päivän värihän oli pinkki. Hyvän mielen väri. Meillä ei ollut kotona mitään pinkkiä, nyt on:)Ennen ja jälkeen:

 Puinen kynttilanjalka kirppikseltä, 0,90 senttiä.

Eilen pihakirppikseltä ostettu pöytä, 2 euroa.

 Kaatopaikalta bongattu penkki. Hioin hiekkapaperilla suurimmat epätasaisuudet ja löin parit naulat sisään. Tukeva, ehjä ja kuin uusi. Niin tykkään tästä!! Kehtasi kotonakin kertoa, että kyllä,olen käynyt kaatiksella dyykkaamassa:)

Maalina Tikkurilan Helmi, puolihimmeä kalustemaali 0,225 l. Sävy K336 Karamelli. Tuo pieni purkki riitti hyvin, maalasin kaikki kahteen kertaan. Vähän maalia jäi vielä, mihinköhän sen tuhertais, ideoita?. Ihan turvallista sävyttää vain tuollainen pieni purkki, kun kyseessä on näinkin hurja väri. Muutenhan meillä olis pinkkiä joka nurkassa, heh.

Tämä puinen kukkateline on kirppislöytö vuosien takaa, matkannut kanssasi monta kotia. Täällä nykyisessä ei vain ole löytänyt paikkaansa, kun alkuperäinen väri oli vihreä, se ei vaan jotenkin istunut mihinkään. Ensin yritin spray-maalilla, mutta en millään saanut tasaista jälkeä, aina tuli rumia valumajälkiä, ja vihreä kuulsi läpi. Maalasin sitten valkoiseksi, ja tyytyväinen olen. Maalina samaista Helmi-maalia, ei sävytystä.

Semmottiis. Olipas kivaa.

Kun oli maali kerta karamelliä, pitihän sen kunniaksi pitää karkkipäivä.

Maalari maalaa...Minkä värisiä nämä ovat huomenna?

Kipaisin aamusella pihakirppikselle. Täällä meidän suunnalla ne on mielestäni kasvattaneet suosiotaan, ja mikä sen kivempaa kuin myydä suoraan vaikka autotallista romut(toisten aarteet), ei tarvitse roudata mihinkään. Joskus on myös ollut sellaista, että yhden kadun varrella asuvat ovat pitäneet yhteisen katukirppiksen, kivaa! Yleensä on kahvia ja pullaa ja mukavaa jutustelua.

Tosiaan menin heti aamusta,ja siellä oli jo todella paljon ihmisiä, liekö ankea harmaa ilma kirvoittanut ihmiset tekemään muuta kuin pihahommia?

Minä löysin sieltä tämän pikkupöydän kahdella eurolla. Tässä se on alkuperäisessä suht ankeassa olomuodossaan vielä. Pihakirppiksen jälkeen mars rautakauppaan maaliostoksille, kun iski inspis.

Tämä on sieltä kaatikselta löytämäni pieni penkki. Näytin sille vähän hiekkapaperia ja löin parit naulat sisään, ja sekin sai uuden ihanan värin, joka selviää huomenna.

Voi pyhä jysäys, voin esitellä uudistuneet versiot teille vasta huomenna,kun maali on kuivunut. Niistä tuli niin ihanat.

Arvatkaas mikä oli päivän väri?

No, huomenna se selviää...jännitys tiivistyy...

Kivaa iltaa sulle:)

Perjantaipuuhastelua.

Kävin taas varaamassa kirppispöydän ainakin kahdeksi viikoksi. Nyt on pari päivää aikaa kerätä kamat kasaan ja viedä myyntiin. Hyvä niin vaihteeksi, viime aikoina kun olen vain kantanut tavaraa kotiin päin.

Ja arvatkaa missä kävin tänään?????????

Kaatiksella. Meillä on täällä omassa pitäjässä sellainen, ja aikaisemmin olen sinne aina jotain vienyt, en koskaan mtään sieltä tuonut. Tänään olin siinä lähistöllä ja kurvasin sinne.
Ja tosiaan,tällä hetkellä on auton takakontissa 2 juttua, mitkä kotiutuivat meille tänään kaatopaikalta. Niistä enemmän myöhemmin kuvien kera.

Onko sulla jotain outoja tapoja tai pelkotiloja, fobioita?

Mulla on esimerkiksi tämä. Silloin kun olen ulkona, pihalla, pellolla,metsässä--ei kaikenkarvaiset ökkömönkiäiset minua pelota, antaa kaikkien kukkien kukkia.

Mutta jos minun kotiini, minun reviirilleni, tulee hämähäkki, iso ja ällöttävä, alkaa meikäläistä puistattamaan. Tapani käsitellä asia on laittaa ensimmäisenä käteeni osuva juomalasi tms. ja asettaa se vilunväreiden kera hämiksen päälle. Yöks.Lasi sen takia, että pystyn seurailemaan, että se otus varmasti vielä on sielä. Sitten mies kotiin tultuaan käsittelee ja hoitaa asian hieman aikuismaisemmin. Että tämmöttiis. Ja juu, olen kohta 32vee.

Säväytti tuo lause ja pisti miettimään, joten halusin sen jakaa kanssanne. Huomaa myös peukku sekä ihana vihreä, ja kts.eilinen postaus.

Huiman hauskaa viikonloppua!

-Sari-